Oli taas se aika vuodesta, kun mami raahasi meidät eläinlääkäriin. Eli rokotusaika. Minä inhoan eläinlääkäriä. Siellä haisee epäilyttävälle ja muka-ystävälliset ihmiset ronkkii ja satuttaa. Saadaan aina namuja, mutta kuka niitä uskaltaa syödä?! Ties mitä myrkkyä yrittävät antaa! Tänä vuonna tosin uskalsin maistaa, mutta ihan varma en ole vieläkään siitä, oliko se fiksua..
Ensin tutkittiin Max. Se kävi viimeksi lääkärissä keväällä ylimääräisten silmäripisen takia. Nyt sitten tarkastettiin tilanne ja hyvältä näyttää! Vain yksi ripsi oli kasvanut takaisin, eikä operaatiosta ollut aiheutunut eläinlääkärin pelkäämiä kudosvauroitakaan. Se yksi ripsi ei menoa haittaa, joten toistaiseksi ei mitään lisätoimenpiteitä. Tilanne tarkastetaan vuoden päästä, jos ei ennen sitä mitään ongelmia tule. Toivotaan ettei. Oli tuo sen verran surkeana sen operaation jälkeen.. Max oli muutenkin aivan kunnossa, ruumiillisesti. Erittäin vilkas kaveri kuulemma, henkisesti siis paljonkin vikaa minun mielestäni. Ei sinällään pahalla tavalla, tuollainen hömelöhän tuo vaan on.
Max sai tällä kertaa vaan kennelyskärokotteen, eikä sekään ollut mikään rokote, joku suihke nenään. Epäreilua minun mielestäni, koska minua varten kaivettiin esille jättimäinen piikki! Mami yritti rauhoitella ja kyllähän minä aika hyvin pärjäsinkin, kun mami oli vieressä, jutteli mukavia ja rapsutti. Lääkärikin kehui minua kovasti. Hammaskiveä minulle kuulemma on hieman kertynyt, mutta se ei vaadi vielä toimenpiteitä. Minusta mamin pitäisi antaa siis minulle vaan enemmän luita!
Nyt ei sitten taas tarvitse onneksi vähään aikaan tuohon kauhujen taloon mennä!
Huomenna juhlitaan sitten Suomen itsenäisyyspäivää, paljon onnea vaan Suomi! Me ei juhlita mitenkään erikoisesti, mennään ehkä treenaamaan agilityä illasta ellei iske joku kauhea loskakakkailma. Halliin kyllä päästäisiin, mutta mami ei halua lähteä seikkailemaan auton kanssa mihinkään tappokeliin. Sinällään voitaisiin jättää välistä, ja ihmiset voisivat sen sijaan keskittyä tekemään juhlaillallista. Joku paisti olisi aika hyvä. Se tarkoittaa meille herkkua, kun saadaan kaikki ihmisten mielestä huonot palaset. Minusta ne ovat melkein niitä parhaita paloja, täynnä herkullista läskiä, mmmm...
Herkuista tuli mieleen, että meidän joulusuunnitelmat muuttuivat, ja sen sijaan että jäätäisiin kotiin, lähdetäänkin mamman luo! Se tarkoittaa paljon ja paljon paljon herkkuja!
Lopuksi vielä kuva siitä, kuinka mamin mielestä minä olen näin joulun alla herkistynyt ja suostunut vihdoin Maxin pyyntöihin nukkua vierekkäin.. Kaikkihan kuitenkin näkee, että meidän välissämme on näköeste (= tuo peittomöykky), eli en vaan ole huomannut Maxin asettuneen niin lähelle minua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti