Paikka auringossa

Maailman paras paikka on jälleen olemassa! Tai no, ainakin yksi maailman parhaista paikoista, varsin hyviä paikkoja ovat myös esimerkiksi sänky ja mamin syli.. Mutta siis, minä olen varsin kuumaverinen latino ja voisin ottaa aurinkoa 24 tuntia vuorokaudessa. Valitettavasti Suomessa se on jokseenkin mahdotonta. Ulkona on paras paikka auringonottoon kesällä, koska on myös lämmin, mutta näin keväisin paljon mukavampaa se on meidän keittiön lattialla.

Aurinko paistaa siihen todella ihanasti aamupäivän ja keskipäivän. Nukuin yksi päivä todella makeasti, kun yhtäkkiä mami tuli siihen eteen kameran kanssa häiritsemään ja peittämään auringon, niin ja herätti Minut!

Eilen oli inhottava sadepäivä, mutta ehdittiin onneksi tehdä ulkoilut jo päivästä ennen kunnon sadetta. Mami vei meidät pitkästä aikaa Rajasaareen ja siellä oli ihanan rauhallista, voitaisiin useamminkin mennä sinne noin arkena päivästä käymään. Oli siellä muutama koira Maxille haisteltavaksi, mutta pääsääntöisesti saatiin olla keskenämme. Max oli ihan villinä ja sai sen tartutteua Minuunkin. Juostiin mudassa, vuorikiipeiltiin ja painittiin. Mami oli ihan kauhuissaan, kun loikittiin kallioilla ja juostiin välillä jäljellä olevalle jäälle veden päälle. Max jopa päätti sukeltaa kallion kolossa olevaan vesialtaaseenkin. Minä ehdin hieman tarkkailla maisemiakin..

.. mutta Maxillä oli vaan kokoajan ihan hirveä vauhti päällä.

Samalla reissulla käytiin taas Murren Murkinassa hakemassa meille ruokaa. Mukaan tarttui muun muassa broiskun siipiä, jotka mami kantoi heti piiloon kylppäriin. Kylppärissä mami erottelee siivet sopiviin annoksiin, että ne on aina helppo ottaa pakastimesta tarpeen mukaan. Max on meidän pikku Houdini, se pääsee irti ihan mistä tahansa hihnasta (okei, kettingistä se ei ole vielä läpi päässyt..) ja osaa kulkea ovista. Kahvoihin se ei ylety, mutta jos ovi jää hitusenkin raolleen tai ei ole kunnolla kiinni, niin se saa sen auki. No, se murtautui sitten kylppäriin, missä siivet oli levitelty pitkin lattiaa. Ja mitä tekee Max: EI MITÄÄN! Mami ehti paikalle kyllä melko nopeasti, mutta Max vain pyöri ympyrää eikä osannut päättää minkä siiven ottaisi. Kyllä harmitti, että tajusin vasta mamin kanssa samaan aikaan Maxin saaneen oven auki! Ensi kerralla Max saa luvan avata sen oven niin, että Minä olen mukana, ja Minä pidän huolen etteivät ne siivet jää sinne makamaan!

Nyt kun on kevät, päästään ulos syömään luumme. Se on aika nautinnollista syödä aamiainen lämpimässä auringon paisteessa.

Ruuan jälkeen oli sitten kiva hetki tarkkailla pihan tapahtumia.

Vasta tänään päivälenkillä törmättiin vihdoin kevään ensimmäisiin kukkasiin ja samalla kertaa nähtiin sekä leskenlehtiä ja valkovuokkoja! Yleensä leskenlehdet löytyvät ensin, sitten sinivuokot ja valkovuokot vasta myöhemmin. Täällä päin tosin ei kauheasti sinivuokkoja näy, toisin kuin entisessä kotikaupungissani jossa niitä oli aivan valtavasti.

Myös Max halusi kuvaan kukkien kanssa..

Melkein kaikki lumet ovat sulaneet, kukat puskee esiin mullan alta, aurinko lämmittää ihanasti.. se on kuulkaas rakkaat toverit nyt oikeasti kevät! Ihanaa!