Tänään aamusta käytiin taas kerran yhdessä ihan kamalassa paikassa: eläinlääkärillä. Aina kun sinne mennään, tapahtuu kamalia. Tai no, okei, kerran on tapahtunut ja sehän riittää! Puolitoista vuotta sitten mami vei Minut eläinlääkäriin sillä seurauksella, että minut nukutettiin ja kun heräsin, minuun vaan sattui! Liikkuminen oli hankalaa, pissaaminen sattui ja jouduin syömään ties mitä pillereitä. Ja eläinlääkärissäkin jouduin käymään ronkittavana useamman kerran sen jälkeen. Kaikki kuulemma Minun parhaakseni, pah! Sillä kerralla minulle paljastui eläinlääkäreiden todellinen luonne. En suostu ottamaan niiltä enää edes nameja, olen nimittäin ihan varma, että ne on myrkytetty tai ne ovat vaan naamioituja pillereitä.
No siis, tänään taas käytiin siellä. Max sai tehostusrokotteen ja minullekin annettiin yksi. Kennelyskä on menossa vanhaksi tammikuussa, joten mami ajatteli hoitaa sen samalla reissulla pois alta. Max parka huusi kuin hyeena, ilmeisesti rokote kirveli inhottavasti vielä piston jälkeenkin ja nousi siihen aikamoinen pattikin. Hieman jännitti, kun oli minun vuoroni, mutta ei se ollut niin paha. Tällä kertaa. Ne vaan odottavat koska en osaa olla varuillani!
Tänään piti olla agility päivä, mutta treenit olikin peruttu. Ulkona satoi ja tuuli liian kovaa. Käytiin kuitenkin mamin kanssa paikalla, kun ei tiedetty peruutuksesta. Saimpahan taas laatuaikaa mamin kanssa. Viime viikon treeneistä en tainnutkaan vielä kertoa, mutta ne menivät tosi hyvin, mikä nyt on ihan itsestään selvää. Sitä vaan en tajua, että miten A-esteen loppu päässä muka pitäisi pysähtyä?! Kun Minä suoritan esteen, suoritan sen innolla ja vauhdilla, ei siinä ehdi pysähtelemään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti