Minä olen kuulemma lihonnut ja olen nyt liian lihava. Pyh, itse sanoisin olevani kauniin muodokas. Rakastan herkkuja, minkäs sille voi. Mamin mielestä tämä saa nyt riittää ja Minulta on kielletty ylimääräiset herkut, ja sen lisäksi ruoka-annostani on jälleen pienennetty. Niin, ja Maxin ruokien sekä herkkujen valvontaa on vahvistettu. Minä en pidä tästä nyt yhtään. Kuten sanoin, rakastan herkkuja, elän herkuille! Aikovatko he todella viedä Minulta minun rakkaimman asiani maailmassa ja vielä näännyttää minut nälkään?! Tätä menoa Minä kuihdun kokonaan kasaan.
Tuo tämä laihdutuskuuri jotain hyvääkin: mami on ruvennut tarkkailemaan myös liikunnan määrää, ja sen ansiosta pääsen useammin taas hänen kanssaan ihan kahdestaan ulos. Lenkkimme muuttuivat Maxin myötä ja emme ole käyneet enää niin usein ihan vaan kahdestaan ulkona. Tosin, tämä lenkkeilyhommeli on tuonut mukanaan myös sen, että joudun ulkoilemaan myös sateessa. En saa enää armoa niin kuin ennen olen saanut. Ja Minä inhoan sadetta! Mieluummin touhuilisin sisällä lämpimässä ja kuivassa.
Agilityssä menee hyvin. Viime viikolla meillä jäi yksi kerta välistä, kun mami joutui töihin. Tällä viikolla oltiin siellä sitten taas ja nyt opettelimme renkaan. Me olimme vasta viimeisessä ryhmässä ja Minua jo hieman kyllästytti koko touhu. En siis jaksanut alkuun keskittyä, mutta koska lopulta tulin siihen tulokseen, etten pääse pois ennen kuin homma on hanskassa, näytin muistavani kyllä miten sen renkaan läpi hypätään.
Perjantaina meillä oli yökylässä pikkuihminen, Minä en oikein välitä hänestä, hän pitää ärsyttävää ääntä, juoksentelee ympäriinsä ja tökkii minua. Jos joskus kerroin, miten Max ärsytti minua, niin se ei ole mitään siihen verrattuna kuinka paljon pikkuihmiset ärsyttävät minua. Ihan turhia otuksia kaikki, voisivat pysyä poissa Minun läheltäni. Mami piti kyllä huolen, ettei hän suoraan häirinnyt Minua tai kosketellut, mutta ihan sama, kuulin ja näin hänet silti. Max suhtautuu häneen vähän paremmin, käy jopa pussailemassa välillä, mutta eiköhän Maxinkin mieli pikkuhiljaa ole ruvennut muuttumaan. Pikkuihminen yritti useasti työntää Maxin alas sohvalta, kun hän nukkui, eihän sellaista kukaan jaksa.
Eilen oltiin yksin päivästä, kun mami kävi Koirat-tapahtumassa Messukeskuksessa. Mutta se ei haittaa, koska saatiin tuliaisiksi iso kasa herkkuja! Ja niin juu, pahaa lohiöljyä, mutta ei se nyt niin haittaa, ruoka on aina ruokaa vaikka siinä olisikin lievästi paha sivumaku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti