keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Treenailua

Meillä oli maanantaina kummallakin treenipäivä. Tai siis minulla ihan oikea ja Maxillä yksityistreenit kahdestaan mamin kanssa. Tuossa meidän vieressä oleva kenttä on vihdoin sulanut, joten mami päätti testata Maxin kanssa miten sujuu luoksetulo, seuraaminen ja paikallaan olo ulkona häiriöiden keskellä. Pikkuinen sai kuulemma kiitettävän kaikista, vaikka paikallaan pysyminen ei ollutkaan ihan vielä täysin hanskassa. Sen verran hyvin kuitenkin, että mami oli oikein ylpeä pikkuisesta.

Illasta meillä oli sitten agilitytreenit, mutta Minä en ollut oikeanlaisessa fiiliksessä. Kentällä oli kauheasti porukkaa ja ympärillä hälisi ties mitkä ratikat ja kuorma-autot. Olisin halunnut vaan takaisin kotiin. Mami yritti kaikkensa saadakseen Minut piristymään: hän loikki ympäriinsä, yritti juoksennella ja leikkiä kanssani, treenattiin ihan perustemppuja, ja sain paljon kehuja. Oikeastaan mami näytti vaan tosi tyhmältä. Osittain säälistä häntä kohtaan päätin edes vähän tsempata ja loppujen lopuksi saatiin tehtyäkin vähän jotain. Vauhti ei ollut ihan sama, kuin yleensä ja varsinkaan putkeen ei huvittanut kauhealla vauhdilla ryntäillä, mutta edes jotain. Katsellaan sitten ensi viikolla uudestaan.

Eilen illalla meillä oli tosi kivaa kotona. Mami oli kauhean väsynyt ja ulkoilu jäi vähän vähemmälle, mutta sen sijaan opetettiin Maxille yksi lempi leikeistäni: etsi mami. Max oppi sen aika nopeasti, tietenkin siksi, että Minä näytin mallia. Leikin idea on se, että mami piiloutuu yläkertaan ja isäntä käskee alakerrasta meidän etsiä hänet. Minulle siinä ei ollut kauheasti haastetta, koska Maxin takia mami ei oikeastaan piiloutunut. Ensi kerralla päästään sitten leikkimään varmaankin kunnolla, koska Max tuntui tajuavan leikin idean.

(Täytyy kyllä pikkuhiljaa tunnustaa, että tuo pikkuinen on ihan mukava otus ja ihan kivaa seuraa..)

2 kommenttia:

  1. Mitä! Alkaako Kuningatar Lara sulaa?! ;) Pidä pintasi sen pikkujätkän kanssa.

    Mutta onpa kiva että viitsit sitä opastaa, onhan se varmaan aika höhlä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tuo sen verran suloinen pikku-suklaapalanen, ettei sen lumovoimaa voi tällainen vanha narttukaan loputtomiin vastustaa. ;D Mutta Kuningatar on aina Kuningatar, sen saa luvan pikkuriiviökin muistaa.

      Ja pakkohan sitä on opastaa tavoille ja muistutella jutuista, kun se on niin kova koheltamaan ettei ehdi edes itse tajuta kaikkea.

      Poista