Juhannuspuuhia

Juhannus sujui oikein leppoisasti ihan vaan kotona, oman perheen kesken. Kahtena päivänä tosin oltiin Luukissa nauttimassa auringosta. Auringonpalvonnan lisäksi painittiin Maxin kanssa, juostiin lelun perässä ja kierittiin nurmikossa. Juhannusaattona siellä oli tosi paljon porukkaa ja me ei päästy juoksemaan niin laajalla alueella, mutta sunnuntaina onneksi oli rauhallisempaa ja päästiin juoksemaan kunnolla lelujen perässä. Sunnuntaina käytiin myös siellä mamin kanssa pienellä metsäseikkailulla ja löydettiin kesän ensimmäiset mustikat! Vielä joutuu hetken odottamaan, että pääsee kunnolla poimimaan, mutta ei mene enää kauaa.

Lauantaina tehtiin myös metsä/peltoretki, mami metsästi jotain kasveja ja keräsi myös meille voikukkia kasvismössöön. Hieman myöhässähän hän oli, tuoreempia lehtiä on tähän aikaan vaikea enää löytää. Jotain kuitenkin tarttui mukaan ja saatiin ensimmäiset voikukkaa sisältävät mössöt. Minusta se oli varsin hyvän makuista, mutta Max tapansa mukaan nirsoili. Sen mielestä se ei ole mikään pupu, joten yrittää kaikkensa välttääkseen kasvisten syönnin.

Juhannus oli varsin kiva siis, päästiin paljon ulos ja toki myös syötiin kaikkea hyvää. Auringosta päästiin nauttimaan kunnolla, mutta mielestäni siitä ei ikinä voi nauttia liikaa! Aamuisin Minusta olisikin tosi kiva jäädä aina heti lenkin jälkeen etupihalle ottamaan aurinkoa. Mamin mielestä se ei käy, koska on muka kaikenmaailman rutiineja, mitkä pitäisi tehdä ensin. Näin netissä videon joskus koirasta, jota yritettiin viedä pesulle ja koska sitä ei huvittanut, se veti itsensä ihan veteläksi. Päätin kokeilla mamille samaa yksi aamu. Valitettavasti en vain ole tarpeeksi painava, koska mami jaksoi nostaa Minut siitä huolimatta syliin ja kantaa sisälle. Pitää siis syödä lisää!

Lopuksi vielä muutama kuva juhannusaatolta: