Nyt on ollut niin kylmä, että olen viettänyt aikaani rennosti huovan alla maaten ja nauttien lämmöstä. Viikonloppuna oli aivan jäätävää ja onneksi myös mami tajusi, ettei meitä kannata sen kummemmin viedä pihalle. Vaikka siis on kaikenmaailman villapaitoja ja takkeja ja haalareita ja tossuja.. jopa Maxin mielestä oli vähän liian kylmä, mutta sen varusteet onkin vielä hieman huonommat, mamin täytynee korjata tilanne viimeistään ennen kuin suuntaamme pohjoiseen mummolaan.
Alkuviikosta oli jo lämpimämpää ja käytiin piiitkä lenkki läheisellä pellolla. Mami ei ole vielä tottunut siihen, että koirat eivät aina kävele polkuja pitkin siististi, joten puki meille molemmille villapaidat. Minullahan siinä ei tullut mitään ongelmaa, mutta koska Max vietti kokoaikansa sukellellen kinoksissa, oli hän pian ihan valkoisen lumen peitossa ja ruumiin, sekä auringon lämmöstä koko paita meni ihan märäksi. Onneksi oli lämmin ja ipana selvisi loppulenkin ilman vaatteita. Mutta siis, oltiin puolitoista tuntia ulkona, Minäkin, ja se on paljon (ainakin Minulle näin talvisin..)! Hienovaraisesti koitin välillä vihjaista, että voitaisiin jo palata takaisin, mutta mami ja Max nauttivat niin kovasti auringosta, etteivät tainneet edes tajuta. Ja täytyyhän se tunnustaa, että oli Minustakin varsin kivaa ladata välillä akkuja auringossa.
Maanantaina oltiin myös agilityssä ja päästiin harjoittelemaan oikein kunnolla, kun paikalla oli Minun lisäkseni vain yksi koira. Saatiin oikein yksityisopetusta. Keppeihin otettiin avuksi ohjurit, joten ne rupesivat sujumaan varsin hyvin. Yritin tosin alkuun hieman testailla mamia kuinka tosissaan hän on, ja hieman oikaisin.. valitettavasti se ei kuitenkaan kannattanut, koska nami jäi saamatta, ja lopulta suostuin kokeilemaan hommaa ihan oikein. Ensi maanantaina jää koulu sitten taas välistä, kun mami joutuu töihin.
Tässä vaiheessa täytyy myös todeta se, että Max on ehkä sittenkin ihan ok kaveri. Ei mitään sellaista, että olisin luovuttamassa tai suostumassa mamin tahtoon, mutta ajattelen tätä hommaa siltä kannalta, että "pidä ystävät lähelläsi, mutta viholliset vieläkin lähempänä". Ja sitäpaitsi, pieni painimatsi silloin tällöin piristää kummasti, ei se välttämättä tarkoita sitä, että tykkää siitä painikaverista..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti